Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla
Artikkelissa käsitellään tyttöyttä ja sen rakentumista lastentarhoissa ja päiväkodeissa tilallisuuden näkökulmasta 1940–80-luvuilla. Tilallisuutta tarkastellaan Sojan kolmannen tilan käsitettä hyödyntäen. Tilallisuuden rinnalla aineistoa luetaan sukupuolen ja tyttötutkimuksen teoretisointien näköku...
Saved in:
| Main Authors: | , |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Finnish Society for the History of Education
2024-12-01
|
| Series: | Kasvatus & Aika |
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/142548 |
| Tags: |
Add Tag
No Tags, Be the first to tag this record!
|
| _version_ | 1846106863576285184 |
|---|---|
| author | Taina Sillanpää Outi Ylitapio-Mäntylä |
| author_facet | Taina Sillanpää Outi Ylitapio-Mäntylä |
| author_sort | Taina Sillanpää |
| collection | DOAJ |
| description |
Artikkelissa käsitellään tyttöyttä ja sen rakentumista lastentarhoissa ja päiväkodeissa tilallisuuden näkökulmasta 1940–80-luvuilla. Tilallisuutta tarkastellaan Sojan kolmannen tilan käsitettä hyödyntäen. Tilallisuuden rinnalla aineistoa luetaan sukupuolen ja tyttötutkimuksen teoretisointien näkökulmista. Tutkimuksessa kysymme: Miten tytöt asetettiin ja miten he asettautuivat lastentarhan ja päiväkodin tilaan 1940–80-luvuilla? Millaisen materiaalisen tilan lastentarha ja päiväkoti tarjosivat tytöille? Aineistona käytetään Ebeneser-säätiön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2011–2012 keräämää kirjoitettua muistitietoaineistoa, naisten kirjoittamia muistoja tyttöydestä lastentarhassa ja päiväkodissa 1940–80-luvuilla. Muistitietoaineisto kontekstoidaan aikalaiskeskusteluun käyttämällä virallisia asiakirjoja, jotka edustavat lastentarhojen tilallisiin kysymyksiin liittyneitä arvoja ja ohjeita. Valokuvilla syvennetään muistitietoaineiston sisältöjä. Aineiston analyysissa sovelletaan kerronnallisuutta ja aineistolähtöistä dialogista tematisointia. Tutkimus osoittaa, että puolipäivätoimintaan keskittynyt lastentarhatila näyttäytyy tytöille ominaisena sukupuolittuneen toiminnan tilana, kuten rauhallisena työskentelytilana pöydän ääressä tai salissa tytöille suunnattujen leikkiroolien toteutumispaikkana. Myöhemmin tilojen lisääntyessä myös tyttöjen toimintaympäristö ja roolit laajenivat. Tytöt myös itse rikkoivat näitä perinteisiä rajoja, ja ulkona oli mahdollista rakentaa tyttöyden tilaa sisätiloja laajemmaksi.
|
| format | Article |
| id | doaj-art-8b6dcb0e4ea943fa97f5ad9d63dd78f0 |
| institution | Kabale University |
| issn | 1797-2299 |
| language | Finnish |
| publishDate | 2024-12-01 |
| publisher | Finnish Society for the History of Education |
| record_format | Article |
| series | Kasvatus & Aika |
| spelling | doaj-art-8b6dcb0e4ea943fa97f5ad9d63dd78f02024-12-27T04:51:49ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992024-12-0118410.33350/ka.142548Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuillaTaina Sillanpää0Outi Ylitapio-Mäntylä1Ebeneser-säätiöOulun yliopisto Artikkelissa käsitellään tyttöyttä ja sen rakentumista lastentarhoissa ja päiväkodeissa tilallisuuden näkökulmasta 1940–80-luvuilla. Tilallisuutta tarkastellaan Sojan kolmannen tilan käsitettä hyödyntäen. Tilallisuuden rinnalla aineistoa luetaan sukupuolen ja tyttötutkimuksen teoretisointien näkökulmista. Tutkimuksessa kysymme: Miten tytöt asetettiin ja miten he asettautuivat lastentarhan ja päiväkodin tilaan 1940–80-luvuilla? Millaisen materiaalisen tilan lastentarha ja päiväkoti tarjosivat tytöille? Aineistona käytetään Ebeneser-säätiön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2011–2012 keräämää kirjoitettua muistitietoaineistoa, naisten kirjoittamia muistoja tyttöydestä lastentarhassa ja päiväkodissa 1940–80-luvuilla. Muistitietoaineisto kontekstoidaan aikalaiskeskusteluun käyttämällä virallisia asiakirjoja, jotka edustavat lastentarhojen tilallisiin kysymyksiin liittyneitä arvoja ja ohjeita. Valokuvilla syvennetään muistitietoaineiston sisältöjä. Aineiston analyysissa sovelletaan kerronnallisuutta ja aineistolähtöistä dialogista tematisointia. Tutkimus osoittaa, että puolipäivätoimintaan keskittynyt lastentarhatila näyttäytyy tytöille ominaisena sukupuolittuneen toiminnan tilana, kuten rauhallisena työskentelytilana pöydän ääressä tai salissa tytöille suunnattujen leikkiroolien toteutumispaikkana. Myöhemmin tilojen lisääntyessä myös tyttöjen toimintaympäristö ja roolit laajenivat. Tytöt myös itse rikkoivat näitä perinteisiä rajoja, ja ulkona oli mahdollista rakentaa tyttöyden tilaa sisätiloja laajemmaksi. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/142548muistotlastentarhapäiväkotityttöystila |
| spellingShingle | Taina Sillanpää Outi Ylitapio-Mäntylä Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla Kasvatus & Aika muistot lastentarha päiväkoti tyttöys tila |
| title | Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla |
| title_full | Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla |
| title_fullStr | Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla |
| title_full_unstemmed | Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla |
| title_short | Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla |
| title_sort | tyttojen tila lastentarhoissa ja paivakodeissa 1940 80 luvuilla |
| topic | muistot lastentarha päiväkoti tyttöys tila |
| url | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/142548 |
| work_keys_str_mv | AT tainasillanpaa tyttojentilalastentarhoissajapaivakodeissa194080luvuilla AT outiylitapiomantyla tyttojentilalastentarhoissajapaivakodeissa194080luvuilla |